Muistaakseni jossain vaiheessa kansamme historiassa lanseerattiin eri medioissa käsite yhteiskunnan jakautumisesta A- ja B-luokan kansalaisiin. Tämä lienee tapahtunut joskus historian alkuhämärissä, sillä nykyisin moiseen jakomielitautiseen jakoon ei törmää enää missään. Johtuisiko se siitä, että luokkia on tullut roimasti lisää?

Moisen tiedon julkituominen saattaisi saada porukan tajuamaan sen, että nyky-yhteiskunta on sairastunut todella vaaralliseen krooniseen pöhötystautiin. Niinhän tuo pöhötys on kuin lähipäivinä uutisoitu supersairaalabakteeri. No, yhteistä niille on ainakin se, että molemmat tappavat ilmeisen valikoivasti. 

Huolestuttavaksi tilanne muuttuu, kun ja jos pöhötystauti unohtaa luokkatietoisuuden ja kiipeääkin superihmisten A-luokkaan. Mitä niistä Ö-luokan torveloista, joutavatkin harvennettavaksi, mutta että ihan A-luokkaan. Hyi hitto, pitää varmasti valjastaa pöhötystautitaisteluun valtakunnan parhaimmat aivot ja avata pankkiholvit rahoituksen järjestämiseksi. Köyhiä nyt aina tulee lisää, mutta kultapossukerholaisia vähemmän. Niille pitää varmasti perustaa joku suojeluohjelma tai jotain, johon WWF antaisi tukensa ja U2 voisi tulla heittämään tukikonserttikeikan valikoiduille kultapossukerholaisille, jotka sitten pääsisivät virnistelemään isoilla hampaillaan köyhälistön juorulehtiin, jotka lukemisen jälkeen uusiokäytetään kovemman luokan pyrstönpyyhkimispaperina.

Ja mitä nämä uudet, EU:ssa salaa päätetyt, sosiaaliluokat ovatkaan? Sehän selviää hemmetin nopeasti vain lukaisemalla valtakunnan päälehteä. Ei siinä tarvita kummoistakaan medialukutaitoa, kun selailee lehteä, sillä kuvien taustoja tutkailemalla pystyy nopeasti hahmottamaan minkä sortin kansalaisesta on kyse. Niin, ja ne hampaat. Ei alemmalla keskiluokalla, saati kuliköyhälistöllä, ole varaa istua hammaslääkärin tuolissa, ei niillä hinnoilla. Kyllä se on A- tai B-luokan porukka, joka hyppii plastiikkakirurgien muotoiltavana, hammaslääkäreissä porsliinikuoria hakemassa ja herra ties missä varaosavarustamossa itseään parantelemassa.

Siispä tämän hetken luokkajako maassamme on seuraavanlainen:
 
A-luokka, ns. Nalle-kansalaiset = rahalla melskaajat, joiden mottona on ”Visalla saa ja Ferrarilla pääsee” joko omaan tai kaverin kartanoon asustelemaan muiden kultapossukerholaisten seuraan. Tämä porukka pyörittää virtuaalirahaa siihen malliin, että kiinalaisilla pingismestareillakin on tekemistä perässä pysyäkseen.

B-luokka, ns. raharahvas ja pikku-tyrkyt = syövät optioita Nalle-kansalaisten pöydiltä, pahimmassa tapauksessa joutuvat liisaamaan ns. kullinjatkeensa. Tärkeintä on pysyä porukassa, jos vaikka vahingossa jossain vaiheessa uraa pääsisi livahtamaan suhteilla ja lainatulla/huijatulla rahalla Nalle-aatelistoon. Naimakauppa on edelleen varteen otettava vaihtoehto, varsinkin kun nykyisin on aivan sama ketä nai, mummoa, vaimoa, veljeä tai sisarta. Kaikki käy.

C-luokka, ns. alempi keskiluokka ja hölmöläiset = säästävät hiki otsassa ja Kauppalehti kainalossa, jos vaikka jostain saisi sisäpiirin vihjeen sijoituksien kaksinkertaistamiseksi. Tämä luokka on tyrkyllä B-luokkaan ja käyttää kaikki konstit korruptoidakseen ja kestitäkseen itsensä luokkaa ylemmäksi. Kielet ruskeina pyyhältävät kabineteista VIP-yökerhoihin, joku ylösheittäjä on löydettävä. Tällekin porukalle B-luokan naimakauppakeino on helpoin ja nopein vaihtoehto nousuun, jotta sen jälkeen pääsisi vuorostaan kyykyttämään entisiä luokkalaisiaan viimeisen päälle.

Näissä kolmessa luokassa kaveruus rankataan hyöty-näkökohdan perusteella. Ystävyys on vahinko ja työtapaturma.

D-luokka, ns. toimeen tulevat ja palkasta palkkaan elävät = viikkoa ennen palkkapäivää pyyhältävät tarjouksesta tarjoukseen ja peittelevät mahan kurinaa iloisen pirteällä puhetulvalla. Tämä luokka hoitaa työkseen E-luokan kansalaisia. Yleisimmin tätä porukkaa löytyy virastoista, laitoksista ja liukuhihnatehtaista. Tämä luokka lienee se, joka muistuttaa eniten ns. normaalia, työssä käyvää työmuurahaista, joka mahdollistaa ylä- ja alapuolellaan tapahtuvan kosmisen säteilyn.

E-luokka, ns. kuliköyhälistö = D-luokan toimenpiteiden kohde ja jota hallitaan ja liikutellaan mennen tullen kulloisenkin hallituksen poliittisen ilmaston mukaisesti joko alimpaan Hornan kattilaan tai sitten aina vaalien alla nostetaan kaikkien puolueiden hyväntekeväisyyden kohteeksi.

E-porukka toimii myös yhteiskunnan rottalaboratoriona ja medikalisoidaan vaikka väkisin. Kun kuliköyhä ryömii pyrstöllään paikalliseen arvauskeskukseen murtuneen räpylän takia, niin eiköhän joku ulkomaanelävä lääkärinplanttu kirjoittele, räpylää katsomatta ja kulia kuuntelematta, vanhasta tottumuksesta samaa kipuhuumetta kuin kaikille muille saman tason potilaille, joilla vaivat vaihtelevat peräpukamista kallonmurtumaan. Tulee halvemmaksi työntää kaikille samaa lääkehuttua, kerätä lääketehtaan korruptiot, ja odottaa lääkkeen vaikutusta. Kulit tulevat lääkeriippuvaisiksi ja sen jälkeen voidaankin jo kirjoitella mielenterveyslääkereseptejä, sivuvaikutustentorjuntareseptejä ja lopuksi aivotoiminnan lopettamislääkkeitä. Ongelma on hoidettu ja kulit pysyvät kuosissa, kurissa ja nuhteessa ja ennen kaikkea, ovat helposti hallittavissa.

F-luokka, ns. monttuun pudonneet = poispotkitut, mielenvikaiset, työttömät ja yksinäiset. Niin, ja juopot, huorat, narkkarit ja rikolliset. Tähän luokkaan kuuluvat kaikki edellisiin luokkiin kuulumattomat, siis enemmän tai vähemmän vialliset, jotka ovat kehittäneet omat tapansa selviytyä, omassa ”köyhävaltakunnassaan”, joka toimii virallisen yhteiskunnan ulkopuolella. Aina kun virallinen taho tai poliitikot puhuvat toimenpiteistä, tarkoitetaan tätä luokkaa.

G-luokka, ns. positiivisen erityiskohtelun luokka = maahan tulleet, lisääntymiskykyiset ja suomalaista yhteiskuntaa paremmin tuntevat joukot, jotka suomalaisen yhteiskuntapelin taidoillaan hakkaavat mennen tullen maan alkuperäisen kansan. Tämä porukka syö F-luokan käteen kuuluvaa leipää ja jos tyhmien päätösten linjaus jatkuu, tästä luokasta tulee parinkymmenen vuoden kuluessa Suomen valtaeliitti ja -väestö. Tästähän ei kuitenkaan saa puhua, pitää vain hymistellä samaa ”tervetuloa Euroopan avoimimpaan ja höynäytettävimpään maahan”-virttä, jota poliitikonrääpäleet julkisuudessa veisaavat. 
 
Toisaalta, tämä luokka jos mikä, pitäisikin muuttaa D-luokaksi, sillä tämä porukka saa eniten tekemällä vähiten. Tyhmä paljon tekee, viisas pärjää vähemmällä. Ja jos vielä osaa vaatia sopivasti, olla sopivasti ymmärtämättä ja vilauttaa sopivissa yhteyksissä sanan "rasisti", kaikkea saa ja ainakin sopivasti. Ehdottomasti, tämä pitää nimetä D-luokaksi.

Ö-luokka, ns. kaikkien luokkien keräilyluokka = tänne lennätetään eri luokissa epäonnistuneet, luokkakiipeilijät, jotka ovat jääneet kiinni ja loput torvelot, siis hölmöistäkin hölmöimmät. Tässä porukassa on vain alkuperäiskansan jäseniä, siis niitä joille hakattiin koulussa päähän Aleksis Kiven 7 seinähullua veljestä.

Mitä tästä opimme? Emme niin yhtikäs mitään!